Kunnioittava kosketus on kohdatuksi tulemista

(toivekirjoitus)

Kosketus luvalla, sovitusti ja kevyesti. Olkapäähän, olkavarteen, käsivarteen, käteen.

Hammashoito on suurelta osin koskettamista ja toimenpiteiden tekemistä. Halusin kirjoittaa toivekirjoituksen nimenomaan kunnioittavasta koskettamisesta hammashoitotyössä, koskettamisen keinoista hälventää potilaan pelkoja, epämukavuutta, kipua ja tulla nähdyksi.  Kun potilas kokee hoitotilanteen epämiellyttäväksi, kivuliaaksi, pelottavaksi ja epäonnistuneeksi, voisi hoitotilannetta lähtee miettimään tarkemmin; olisiko tilanteessa tapahtuva koskettaminen ollut juuri se, minkä olisi halunnut sujuvan toisin.

Olen tosiaan valmistunut kivunhoitajaksi, eli suorittanut kivunhoitajan erityispätevyyden. Pelko ja kipu ovat kehon ja mielen kokonaisvaltaisia kokemuksia joihin vaikuttavat mm. kokijan aiemmat kipukokemukset ja niihin reagoiminen, tunteet, vireystila, ympäristö, väsymys, historia, kokemukset. Kunnioittava kosketus voi tuoda apua kivun kokemiseen ja kivun sietämiseen. Jokainen on yksilö jolla on oma historiansa, toiset toivovat kosketusta ja saavat siitä apua, toiset eivät halua että heitä kosketetaan. On tärkeää, että potilas kertoo tämän ja että hoitohenkilökunta huomioi ennakoimalla eikä kosketa automaattisesti jos se ei tule aivan luonnostaan ja vaistomaisesti. Koko hoitotyötä koskee ehdoton luottamus sekä potilasta että hoitohenkilökuntaa kohtaan ja heidän välistä kanssakäymistään.

Koskettaminen

Usein hammashoitotilanteessa potilasta kosketetaan automaattisesti. Kosketus liittyy toimenpiteeseen tai se voi olla lohduttavaa. Potilaalla voi kuitenkin olla erilaisia sairauksia ja tunnetiloja joihin koskettaminen ei sovi. Jos ei esitiedoista pysty lukemaan sairauksista tai esim. siitä, että potilas ei halua kosketettavan muuten kuin puhtaasti lääketieteellisesti, voi potilas kavahtaa ylimääräistä kosketusta. Kun potilaan reagoinnin huomaa, tulee pyytää anteeksi ja sanoa, ettei tarkoittanut kosketuksella mitään ja kertoa että usein koskettaminen tulee hoitotilanteessa luonnostaan silloin kun näkee että potilas pelkää. Pelkääminen on tunne joka rasittaa sekä henkisesti että fyysisesti. Mieli on solmussa, keho säpsähtelee ja kosketus voi tuntua kipuna. Mieli on herkkänä ja kädet puristuvat nyrkkiin tai ne puristavat lujasti hoitotuolin käsinojia. Pelkääminen ja kivun kokeminen ovat raskaita henkisesti sekä fyysisesti.

Koskettaminen ja koskettamiseksi tuleminen ovat aina kehittymistä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kosketus on useimmiten luonnollinen osa ihmisen elämää ja historiaa ja läheisyyden tarve voi säilyä läpi ilon, surun, elämän ja elämäntilanteiden. Hammashoitotyössä koskettaminen perustuu ammatilliselle ja sen kautta inhimilliselle koskettamiselle ja kokemukselle. Hammashoitotyön ammattilaiset panostavat työhön henkilökohtaisten omainaisuuksiensa ja elämänkokemuksiensa perusteella ammattilaisin keinoin. Jokaisen keho ja sen kautta koskettaminen muovautuvat läpi elämän erilaisten kokemusten ja ajatusten kautta.

Suuhun ei kunnolla näe jos ei kosketa, siirrä poskea tai kieltä. Joskus potilas kavahtaa taaksepäin kun koskettaa poskea. Kosketuksi tuleminen voi olla vierasta ja epämiellyttävää ja silloin koskettamisen sanoittaminen on tärkeää. Kun on kipeä ja sattuu, pelkää ja on epävarma, kosketuksen sietäminen voi olla vaikeaa. Me hammashoidon ammattilaiset osaamme koskettaa kunnioittavasti sillä tiedämme että työskentelemme ihmisten epämukavuusalueella ja reviiritilan sisäpuolella. Usein auttaa kun kysyy potilaalta "saanko katsoa mikä on vialla ja haittaako että kosken". Potilas voi hyvin sanoa jo heti ulko-ovella "en pidä koskettamisesta, se tuntuu epämiellyttävältä, inhoan hammashoitoa".  Se on henkilökunnalle arkipäivää ja pelisääntöjen tekeminen heti alusta asti selväksi auttaa toimenpiteen onnistumisessa. Koskettaminen on läheisyyttä ja jos se tuntuu epämiellyttävältä, se tulee kertoa jotta hoidosta tulisi onnistunut.

Hyviä koskettavia kohtia ovat kädet ja hartiat. Ne ovat luontaisesti lähellä ja neutraaleja kehon kohtia. Samalla voi kehottaa potilasta hengittämään rauhassa ja rauhallisesti nenän kautta, sillä hengityksen pidättäminen aiheuttaa koko kehoon lihasjännitystä. Hammashoitotyössä kunnioittavaa koskettamista on kiireetön hoitotoiminta, toimenpiteen sanoittaminen ymmärretävästi, halu kertoa mitä tehdään ja miltä koskettaminen ja toimenpide tulevat tuntumaan. Kädestä pitäminen tai kevyt kosketus olkapäästä voivat luoda juurikin sen pienen kiireettömän tunteen siitä että välitetään.

Kunnioittavan koskettamisen lähtökohtana on halu auttaa ja lähestyä potilasta yksilöllisesti ja tarjota potilaalle pelon- ja kivun hallintaan apua koskettamisen avulla. Hammashoitotyön tulisi perustua kunnioittavaan koskettamiseen ja luottamusta herättävään hoitotoimintaan joka auttaa potilasta selviämään hankalistakin hammashoitotilanteista. Kunnioittava kosketus voi lievittää ahdistusta, levottomuutta ja kipua. Se voi lohduttaa, luoda turvallisuudentunnetta ja luottamusta; potilas ei ole yksin vaan hän tietää ja tuntee että  hänestä välitetään ja hänet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.

Vuorovaikutuksessa potilas muuttuu hoidettavasta ja altavastaajasta tasa-arvoiseksi toimijaksi hammashoidossa. Kun potilas kokee olonsa epmukavaksi ja hänellä on vaikeuksia kommunikoida ja ilmaista itseään puheen avulla, kunnioittavan koskettamisen kautta potilas tulee näkyväksi ja hoitotilanteessa syntyy positiivinen vuorovaikutus; kosketuksen avulla halutaan kertoa, että potilas on tärkeä eikä hän ole vain pelkän tekemisen ja toimenpiteen kohde. Se on nopea ja helppo keino kertoa, että toinen tulee nähdyksi kommunikoinnin puuttumisesta huolimatta; potilas ei pysty puhumaan toimenpiteen aikana.

Keho reagoi

Koskettamisen tarkoituksena on rentouttaa potilaan kehoa, mieltä ja aisteja sekä keskeyttää kiertävät ajatukset niin, että potilas huomaa ne itsekin ja pystyy itse niihin reagoimaan hoitotyön avulla. Tunteet, ajatukset ja kehon jännittymiset voivat olla ylivirittyneitä pelon ja edellisten huonojen hammashoitokokemusten vuoksi. Kunnioittava koskettaminen on kokonaisvaltainen ja kehollinen keino rauhoittaa potilaan hermostoa, ajatusta ja mieltä. Kosketus antaa myös potilaalle tunteen siitä, että tulee hyväksytyksi vaikka kokee saamansa hoidon epämiellyttäväksi ja kivuliaaksi. Vaikka potilas sanoo "inhoan ja pelkään hammaslääkäriä", "mulla on vain kamalia kokemuksia hammashoidosta", "se suuhygienistillä käynti oli ihan kamala ja teki tosi kipeää", hän tulee silti hyväksytyksi kokemuksineen ja tunteineen.

Kivun ja pelon kohdatessa ihmisen sisäsyntyinen taistele- tai pakene reaktio voi saada potilaan ahdistumaan ja kokemaan kokonaisvaltaista kipua. Tunteet voivat olla pinnassa ja mieli herkkänä jolloin jaksaminen hoitotilanteessa voi olla vaikeaa. Autonominen verenkierto häiriytyy, mieli äryyntyy ja lihakset jännittyvät. Vähitellen reagointi kipuun herkistyy ja se voi lisätä koko kehon jännittyneisyyttä. Kunnioittavalla kosketuksella keholle voidaan kertoa, että jännitystila on huomioitu, potilas voi rentoutua ja koko keho ymmärtää että hänestä pidetään huolta. Vaikka potilas ei välttämättä voi puheella vastata, hänen kehonsa voi rentoutua välittömästi ja hän voi huokaista ja näin nähdään että koko kehon jännitystila raukeaa jolloin hoitotilanne voi jatkua helpommin ja mielikuva kokonaisvaltaisesta hammashoitotyöstä voi muuttua positiivisemmaksi. Vaikka tuntee epämukavuutta ja kipua, hoitotilanne voidaan silti kokea kunnioittavaksi ja onnistuneeksi.

Kunnioittavan kosketuksen tuoma turvallisuus hammashoitotyössä

On tutkittu, että koskettaminen auttaa kykyä säädellä omia sisäisiä toimintoja, kuten hengittämistä ja erilaisia lihasten jännityneisyystiloja. Usein hammashoitotilanteessa potilas unohtaa hengittämisen ja tilanne muuttuu sitäkin kautta epämiellyttävämmäksi. Kun potilasta koskettaa ja sanoo "muista hengittää", potilas usein itsekin huomaa olevansa ylivirittyneessä tilanteessa jolloin hän hengittää pinnallisesti ja vaivoin. Kosketuksen ja muistutuksen jälkeen hoitotilanne voi rauhoittua ja hoito voi jatkua helpommin ja hallittavammin; potilas hallitsee itse tilannettaan meidän kehoituksestamme kosketuksen kautta "muista hengittää".

Kun hoitohenkilökunta näkee ja kokee potilaan rauhoittumisen ja rentoutumisen hoitotilanteessa, se usein luo rauhoittavan tunteen myös hoitohenkilökunnalle ja koko hoitotilanteeseen; rentoudumme ja rauhoitumme tiedostamattomasti myös itse. Kun huomaamme, että koskettaminen tuntuu toisesta epämiellyttävältä tulee pyytää anteeksi. Kunnioittavan kosketuksen tarkoituksena on kuitenkin aina vain kertoa potilaalle, että haluamme oikeasti kertoa että välitämme. Hoitohenkilökunnan on usein vaikea kommunikoida potilaan kanssa hoitotilanteen aikana. Potilas ei voi puhua eikä henkilökunnan rauhoittavia ja kannustavia ilmeitä näe suusuojan ja suojalasien takaa. Potilasta voi rauhoittaa kun hänelle puhutaan ääneen koska kannustavaa hymyä ja ilmettä ei näe suusuojan ja suojalasien vuoksi. Myös hoitohenkilökunnan suojakäsineet vähentävät kosketuksen ja kannustuksen herkkyyttä.

Kunnioittava koskettaminen kertoo koko keholle hermoston ja hormonitoiminnan kautta, että on hyväksytty. Autonominen hermosto käynnistää kosketuksen luomasta kokemuksesta kehon rauhoittumisjärjestelmän. Se vaikuttaa positiivisella tavalla koko kehoon lisäten kehon oksitosiinin muodostumista; verenpaine laskee, stressihormonin määrä vähenee ja kivunsietokyky lisääntyy. Tätä kautta turvallisuuden ja luottamuksen tunteet voivat vaikuttaa positiivisesti hammashoitokokemukseen. Vaikka hammashoito olisi ollut vaikea, pitkäkestoinen ja kivulias, voi itse hammashoitokokemus olla siedettävä.

Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen lähtee kunnioittavasta kohtaamisesta. Kunnioittava kosketus on ymmärtävää ja hyväksyvää koskettamista jolla halutaan luoda turvallinen ja luottamuksellinen hammashoitotilanne jolloin se voi auttaa rohkaisevasti sietämään hankalaksikin koettu hammashoitotilanne. Koskettamisesta voi myös kieltäytyä, voi sanoa ettei halua että kosketaan. Ja jos koskettaminen ei tule luonnostaan, sen voi jättää tekemättä.

Hoitotoyön keinona

Myötätuntoinen ja kunnioittava kosketus on hyvä hoitotyön keino. Hoitotilanne voi kuitenkin olla hyvin nopea ja hektinen jolloin kosketukselle ei ole tilaa hoitotilanteessa. Kunnioittavaa koskettamista voi opetella ja se onkin ennen ollut sairaanhoitotyön oppiaine. Aina kunnioittava koskettaminen ei tule luontevasti, mutta sitä voi opetella ja harjoitella. Lapset, vanhukset ja ahdistuneet potilaat voivat rauhoittua helpostikin toimenpiteeseen kun heitä koskettaa kevyesti, tukevasti ja kunnioittavasti. Voi koskettaa käsivarteen tai olkapäähän ja sanoa "ei mitään hätää" jolloin kosketus ja puhe tukevat toisiaan ja rauhoittavat mielen ja kehon. Olemmehan kuitenkin yhdessä siinä samassa hoitotilanteessa, potilas sekä me hammashoidon ammattilaiset. Kunnioittava kohtaaminen syntyy ihmisen omasta itsetuntemuksesta ja itsensä ja tunteidensa hyväksymisestä, mitä ajattelemme itsestämme ja toisista.

Opettele tuntemaan itsesi, tunteesi ja tapasi toimia. Osaatko itse rauhoittua ja rentoutua potilaan äärellä ja kohdata hänet yksilöllisesti ja myötätuntoisesti. Miksi haluat tehdä hammashoitotyötä ja miksi haluat tukea potilasta yksilöllisesti ja myötätuntoisesti, miten arvostat itseäsi ja työtäsi. Potilaan kunnioittavalla kosketuksella henkilökunta voi kertoa välittämisestä, kunnioittamisesta ja huolenpidosta. Kunnioittavaa ja välittävää kosketusta ei voi oppia pelkästään mekaanisella harjoituksella ja kirjoista lukemalla, vaan jokaisen tulee tunnistaa omat rehelliset tunteensa ja käyttäytymisensä niiden takaa.

Mielenkiintoinen tutkimusaihe olisikin, miten hammashoitohenkilökunta itse kokee kunnioittavan koskettamisen, mitkä ovat ne tekijät jotka luovat hoitotilanteeseen avoimen, turvallisen ja kiireettömän hetken jossa kunnioittava koskettaminen tulisi luonnostaan. Voiko sitä opetella ja missä sitä voisi opetella. Hammashoitotyö on äärettömän herkkää ja se tapahtuu intiimillä alueella jossa potilaan reviirille tulee toisia ihmisiä tekemään epämiellyttäviäkin asioita. Mitkä olisivat ne kunnioittavan kosketuksen hoitotyön keinot joilla hoitotilanteeseen voidaan luoda kunnioittava ja huomioonottava kohtaaminen. Kunnioittava kosketus tukee hoitotilanteessa varsinkin silloin, kun potilas ei pysty kertomaan ja sanoittamaan ajatuksiaan itse hoitotoimepiteen aikana.

Lopuksi: olisiko ehkä mahdollista kehittää hoitotuoli joka ottaisi huomioon ihmisen koko kehon, ihon ja sen aistireseptorit ja hermot.