Hammashoidon toimenpiteitä
Tarkastus tuo turvaa!
Moni
ajattelee ettei joka vuosi, tai edes joka toinen vuosi tarvitse käydä hammas-,
ien- ja limakalvotarkastuksessa. Mutta
tosiasia on se, että nämä vaivat eivät välttämättä näy ulospäin.
Hampaiden reikiintyminen näkyy aluksi pienenä kiillemuutoksena joka havaitaan
vain tarkastuksessa. Ientulehdus ja hammaskivi oireilevat ienverenvuotona ja
näkyvänä hammaskivenä. Mutta eivät ehkä niin, että osaisit itse kiinnittää
siihen huomiota.
Uusien tutkimusten mukaan joka kolmannella suomalaisella on ientulehdus.
Mitä vuositarkastuksessa tehdään
Tavalliseen vuositarkastukseen
kuuluu hampaiden tarkastaminen ja karieksen havaitseminen, ikenien kunnon
mittaaminen ientaskumittarilla, limakalvojen tarkastaminen ja purentalihasten
kontrollointi.
Hampaiden
reikiintymistä (hammaskariesta) on hankala havaita silmämääräisesti, joten
usein otetaan röntgenkuvia joilla havaitaan tarkasti hampaiden välissä ja paikkojen alla olevat
kariekset niiden ollessa jo pieniä. Alkavia
karieksia voidaan hoitaa fluorilla ja huolellisella puhdistuksella niin hyvin,
että ne paranevat eikä niitä tarvitse paikata.
Hampaiden ja limakalvojen vuositarkastus
Vuositarkastuksessa tarkastetaan hampaan pinnat, ikenet ja limakalvot. Ja tietenkin myös kieli ja suunpohja. Kuvassa olevalla harmaalla koettimella, eli sondilla, tutkitaan hampaan pinnoilta onko kariesta, eli reikää. Sinisellä ientaskumittarilla tutkitaan ikenien kuntoa. Sitten on vielä pieni lamppu eli kuituvalo, jolla läpivalaistaan hampaan pintoja jolloin nähdään onko alkavaa kariesta tai kuinka syvälle karies on jo levinnyt. Myös hampaiden välipintoja pystyy tutkimaan valon ja varjon avulla.
Röntgenkuvat hoidontarpeen arviointia varten
Usein
otetaan myös röntgenkuvia, koska hampaiden väleihin ei näe kunnolla
ilman kuvia. Kuvista näkee myös jos paikkojen alla on kariesta sekä onko hampaan pinnoilla
alkavia karieksia, eli niitä reikiä. Kuvista nähdään myös hampaan juurenkärjen tilanne, onko hammas terve myös juurenkärjen alueelta. Silmämääräisesti on usein hankalampaa tehdä lopullista diagnoosia, paikataanko karies vai ei.
Ientaskujen mittaaminen
Tämä sininen instrumentti on ientaskumittari. Sillä kokeillaan hampaan pintaa sekä ienrajaa ja mitataan ientaskun syvyyttä sekä kokeillaan onko hammaskiveä.
Ientasku on normaalisti noin 3 - 4 millimimetriä syvä. Jos se on mittarin mukaan syvempi, on yleensä ientulehdusta eli gingiviittiä tai jo kiinnityskudostulehdusta eli parodontiittia.
Kuvassa näytän kuinka ientasku mitataan ja kuinka hellästi se pitää tehdä, sen ei tule sattua mutta toki se tuntuu ja varsinkin silloin kun on jo ientulehdusta.
Mittari viedään hyvin kevyesti ikenen ja hampaan väliin ja tunnustellaan hampaan pintaa. Mittarissa on pyöreä pää joten se ei ole terävä eikä sillä voi pistää. Se tehdään samalla tavalla kuin vietäisiin kuvan lailla mittari kevyesti kynnen alle ja mitattaisiin kynnen pituutta.
Hammaskiven poisto
Hammaskivi on hampaan pinnalle jätettyä bakteerimassaa. Sylki kovettaa bakteerimassan kovaksi ja kiinni hampaan pintaan = hammaskivi. Hammaskivi poistetaan hampaan pinnalta erilaisin instrumentein.
Tarkoituksena on puhdistaa hampaan pinta, mutta ientulehdus tekee ikenestä aran jolloin hammaskivenpoisto voi tehdä kipeää. Kipu menee nopeasti ohi, mutta jos ikenet ovat hyvin tulehtuneet ja kipeät, voidaan ikenet puuduttaa.
Hammaskiveä voi poistaa myös ultraäänihammaskivenpoistolaitteella. Siinä hammaskivi irrotetaan pienellä kärjellä joka tärisyttää hammaskiven irti. Se voi vihloa ja tuntua epämukavalta, mutta se on tehokas ja kuitenkin ikenille hellävarainen keino puhdistaa hampaat. Tärinän voimakkutta voi säätää ja voitkin pyytää että sitä kokeillaan aluksi pienellä tehovoimalla.
Parodontiitin (kiinnityskudostulehduksen) hoito on pitkäkestoista, koska hampaan pinta on vaativan muotoinen ja puhdistettava alue on ikenen sisällä kiinnityskudoksessa. Hoito vaatii pitkäjänteisyyttä niin potilaalta kuin hoitohenkilökunnaltakin.
Hammaskivi
Hammaskivi on kuollutta bakteerimassaa jonka sylki on kovettanut hammaskiveksi.
Hammaskivi kerääntyy ikenen ja hampaan rajapintaan. Kun hammaskiveä on paljon ja se saa olla pitkään hampaan pinnalla, se kulkeutuu hampaan juurta pitkin kohti juuren kärkeä samalla irroittaen hammasta leukaluusta.
Kun vain ien on tulehtunut, sitä kutsutaan ientulehdukseksi eli gingiviitiksi. Jos
tulehdus on jo irroittanut hammasta leukaluusta, sitä sanotaan
kiinnityskudostulehdukseksi eli parodontiitiksi.
Hammas on kiinni leukaluussa kiinni pienin säikein ja hampaan tulee liikkua hieman kuopassaan, muuten se halkeaa kun syödään. Parodontiitti irroittaa nämä säikeet eivätkä ne kasva enää takaisin.
Hampaan paikkaus
Yleisin paikka-aine on muovi. Amalgaamipaikkoja voidaan kuitenkin vielä käyttää. Cerec-keraamisia paikkoja tehdään myös vastaanotoilla. Hampaan paikka-aineen valinnan tekee aina hammaslääkäri, toki potilaan kanssa yhdessä päättäen.
Tässä on tavallinen välineistö hampaan paikkausta varten. On välineitä karieksen poistoon, muovia paikkaa varten ja sitten poranteriä sekä karieksen poistoon sekä myös lopullisen paikan hiomista varten.
Jokaisella hammaslääkärillä / suuhygienistillä on omat mielivälineensä, mutta periaatteet hampaan paikkausta varten ovat samat.
Paikka-ainetta, joka on muovia, on mustassa ruiskussa sekä muoviannostelijan päässä pienessä kapselissa. Keltaisessa pakkauksessa on liimat joilla muovi liimataan hampaaseen kiinni.
Amalgaami
Amalgaami on hyvin pitkään käytössä ollut täytemateriaali. Neste ja jauhe sekoitetaan kapselissa. Materiaali viedään puhdistettuun kuoppaan ja se tiivistetään tiiviiksi.
Materiaali kovettuu 24 tuntia ja sen jälkeen se voidaan jo seuraavana päivänä kiillottaa kirkkaaksi. Paikka tulee ns. kiillottaa sen vuoksi, että sen reunat saadaan sileiksi eivätkä reunat kerää bakteeriplakkia.
Yhdistelmämuovi
Valkoinen yhdistelmämuovi on yleisin paikka-aine. Muovi on muotoiltavaa materiaalia joka viedään puhdistettuun kuoppaan ja täpätään tiiviiksi. Muovi tarvitsee sinistä valoa kovettuakseen. Sininen valo voi aiheuttaa hoitohenkilökunnalle silmäoireita joten oranssi suojalevy onkin tarpeen paikkaa kovetettaessa.
Kovettamisen jälkeen muovipaikka viimeistellään hiomalla se purentaan sopivaksi ja sen jälkeen se on heti käyttövalmis.
Keraaminen Cerec paikka
Keraaminen paikka valmistetaan vastaanotolla erillisellä työstökoneella. Kun tietokone on valmistanut paikan, se kiinnitetään hampaaseen sementillä. Paikka on hyvin kestävä sekä luonnollisen näköinen ja muotoinen ja sopii siksi hyvin esim. etuhampaaseen.
Paikka on heti valmis kun se on sementoitu kiinni.
Lasi-ionomeeri
Lasi-ionomeeripaikka on biologisesti hyvä mutta paikka-aineena hauras ja kuluva. Sitä käytetään lähinnä maitohampaissa sekä ienrajoissa eikä se kulumisen vuoksi sovellu suurien purupintojen paikka-aineeksi.
Lasi-ionomeeri kovetetaan sinisellä valolla tai se voi olla kemiallisesti itsestään kovettuvaa.
Kultapaikka
Kun hammas on puhdistettu, siitä otetaan jäljennös muotin avulla. Muotin mukaan hammasteknikko tekee kullasta hammaspaikan jonka hammaslääkäri sementoi hampaaseen kiinni. Kulta on kallis mutta kestävä materiaali ja tänä päivänä kullan onkin korvannut muut ratkaisut.
Kultapaikka on valmis heti kun se on sementoitu hampaaseen kiinni.
Väliaikainen paikka
Väliaikainen paikka on tarkoitettu väliaikaiseksi kuopan täytteeksi. Se ei kestä pitkään suun olosuhteiden rasitusta ja rapautuu nopeasti. Se on massaa joka täpätään kuoppaan väliaikaiseksi täytteeksi ja tarkoituksena onkin vaihtaa materiaali myöhemmin pysyväksi paikaksi.
Materiaali kovettuu kemiallisesti itsekseen muutaman tunnin ajan jonka jälkeen se on kovaa. Väliaikainen paikka pitää aina vaihtaa pysyvään paikkaan koska väliaikainen paikka on huokoinen ja vuotaa suun bakteereja hampaaseen.
Hampaan juurihoito
Hampaan juurihoito aloitetaan yleensä silloin, kun hampaan ytimeen on päässyt bakteereita, se on tapaturmaisesti lohjennut tai ärtynyt bruksaamisesta (hampaiden yhteenpuremisesta). Eli silloin kun hampaan terveydellinen tilanne sitä vaatii. Jos juurihoitoa ei tehdä, hammasta särkee ja leukaluussa sekä hampaan sisällä on bakteereita. Ylimääräiset sairautta aiheuttavat bakteerit eivät koskaan ole hyväksi elimistölle. Uusimpien tutkimusten mukaan juurikin nämä bakteerit voivat aiheuttaa kokonaisterveydelle vaaratilanteita joten hampaan juurihoidolle on tärkeitä perusteita.
Juurihoito on vaativaa ja hidasta työtä. Hampaan juurikanavat ovat erittäin pieniä, vain muutaman millin levyisiä ja noin 1,8 cm pituisia. Hampaat ovat eri kokoisia ja pituisia, joten jokainen juurihoito on omanlaisensa. Kun juurihoito tehdään huolella, vaihdetaan lääkettä tarpeeksi monta kertaa ja odotetaan että hammas on oireeton ja siihen tehdään huolella sopiva paikka, hammas voi säilyä suussa vuosikymmeniä.
Ikenen mätäpatti
Tässä on hyvinkin tyypillinen "hampaan mätäpatti". Potilaita tulee useasti hoitoon koska ikenessä tuntuu mätäpatti. Se tarkoittaa sitä, että hampaan juuri on infektoitunut ja bakteerit tulevat ensin leukaluun läpi ikenen alle ja siitä ikenen läpi ikenen päälle.
Hoitona on juurihoito tai hampaan poisto, riippuu siitä mikä on syy.
Valitettavan usein kuulee, että mätäpatti on ollut jo pitkään. Se on kuitenkin infektiopesäke eikä millään tavalla yleisterveydellisesti vähäpätöinen patti. Ehdottomasti täytyy hakeutua hoitoon kun tällainen patti ikeneen ilmestyy. (kuva: Textbook and color atlas of traumatic injureis to the teeth)Röntgenkuvat juurihoidon tukena
Tässä on röntgenkuva juurihoidetusta hampaasta.
Hampaan juuret on puhdistettu hammasytimestä jossa kulkivat hermot ja verisuonet. Verisuonet ravitsevat hammasta.
Kun hampaan sisäosa on puhdistettu, se täytetään guttaperkkanastoilla sekä täyteaineella. Näin hampaan ydin pysyy siistinä ja puhtaana eikä siellä ole enää bakteereja. Lopuksi hammas paikataan muovilla, amalgamilla tai teknikko tekee siihen metallikeraamisen kruunun.
Juurihoidon haasteita suun hyvinvoinnille
Juurihoidettu hammas voi lohjeta helposti, sillä hammasta ravitseva verisuonisto on poistettu. Tällöin hammas kuolee eikä verisuonet ravitse sitä. Hampaasta tulee heikompi mutta se on kuitenkin käyttökelpoinen ja purentaan sopiva.
Onkin tärkeää tehdä hampaaseen kunnon paikka joka kiinnittää hampaan reunat tiiviisti ja tukee hammasta mekaanisesti.
Aina juurihoito ei onnistu. Vaikka juurissa olevat pääkanavat on puhdistettu ja täytetty guttaperkalla, voi juurissa olla myös sivukanavia. Näitä on erittäin vaikea puhdistaa ja näin hampaan sisälle voi jäädä bakteereita.
Hampaan juurenkärkiin leukaluun alueelle voi jäädä hoidosta huolimatta bakteereita. Kun näitä bakteereita ei saa pois, leukaluussa oleva tulehdus leviää ja hammas voi alkaa heilumaan.
Juurihoidettu hammas on jouduttu poistamaan
Tässä on tuo sama tilanne silloin, kun tämä juurihoidettu hammas on poistettu. Hampaassa ja luussa oleva tulehdus ei parantunut ja hammas jouduttiin poistamaan. Koska hammas oli juurihoidettu, se oli hauras ja mureni poiston aikana moneen osaan, kaikki hampaan osat sekä tulehdus leukaluusta saatiin huolellisesti pois.
Kuvassa hampaan poistosta on kulunut kuusi päivää. Ajan kuluessa leukaluu kasvaa täyttäen poistoalueen ja noin vuoden kuluttua leukaluu on kasvanut tasaiseksi alueeksi poistoalueelle.
Hampaiden valkaisu
Tänä päivänä on paljon erilaisia tuotteita hampaiden valkaisuja varten. En suosittele tilaamaan epämääräisä tuotteita ulkomailta, koskaan ei todella tiedä mitä tuotteet sisältävät ja mitkä ovat pitkäaikaisen käytön vaikutukset.Valkaisevien tuotteiden kanssa on tärkeää, että suu on puhdas eikä ole hammaskiveä. Valkaisutuotteet ovat ekstralisä suun hyvinvointiin ja on tärkeää ensin puhdistaa hampaat huolellisesti ennenkuin käyttää näitä tuotteita. Valkaisevat tuotteet eivät korvaa huolellista hampaiden ja hampaiden välipintojen puhdistusta.
Olen kerännyt tähän joitain tietoja valkaisevista tuotteista. Suomessa myytävien tuotteiden tulee olla turvallisia niiden selkeiden ja kattavien tuoteselosteiden myötä. Kun tuotetta käyttää turvallisesti on pieni mahdollisuus että tuote aiheuttaa sivuvaikutuksia. Mutta kaikki mitä suuhun laitetaan, tulee olla tarkkaan mietitty ja pohdittu, käytä siis valkaisevia tuotteita turvallisesti ja vain tarpeen mukaan.
Valkaisutuotteita
Kuluttajakäyttöön tarkoitettuja tuotteita ovat erilaiset hammastahnat sekä valkaisugeelit. Hammastahnoissa on vähemmän valkaisevia aineita kuin geeleissä. Usein valkaiseva aine on karbamidiperoksidia joka kemiallisesti hajottaa väriä hampaan päälipinnalta. Muista aina lukea tuoteseloste.
Kun syöt ja juot värjääviä ja tummentavia ruokia ja juomia, hampaat värjääntyvät. Hampaat myös värjääntyvät ajan kuluessa ja iän myötä. Hampaiden värjäytymistä tapahtuu jokaisella ja se on osa arkipäivää.
Pysyvämmän valkoisutuloksen saat suunhoidon ammattilaisen luona. Tuotteet eivät sovellu lapsille eikä niitä pitäisi tehdä alle 18 -vuotiallee koska hampaan kehitys on kesken.
Hammastahnat
Tahnoissa voi olla papaiinientsyymiä joka hajottaa ja poistaa värin hampaan pinnalta. Tahnassa tulee olla merkintä myös sen hankausarvosta joka saa olla korkeintaan 100 (RDA). Tahnassa täytyy olla myös fluoria ja suositusten mukaan arvon tulee olla 1450 ppm.
Tahnat ovat turvallisia päivittäisessä käytössä kun niissä on fluoria eikä hankausarvo ole yli 100.Valkaisugeelit
Geeleissä on tietty prosenttimäärä valkaisevaa ainetta. Mitä enemmän sitä on, sitä nopeammin tulos saadaan. Näitä geelejä voi ostaa apteekista tai hammashoitoloista.
Jos hampaat vihlovat käsittelyjen jälkeen, käytä vihlovien hampaiden hammastahnaa. On myös saatavilla valkaisujen jälkeen käytettäviksi tarkoitettuja tahnoja jolloin vihlonta voi hävitä nopeammin. Käy apteekissa tai hammashoitolassa.
Muut valkaisutuotteet
Aktiivihiilihammastahna: hankaava tahna jolla on hetkellinen vaikutus värjäytymien poistossa. Hankaavuuden vuoksi ei suositella.
Maitohappobakteerituotteet:
maitohappobakteerin luvataan lisäävän vetyperoksidia tuottavia suun
maitohappobakteereja. Hyöty todennäköisesti vähäinen eikä pysyvä.
Tuote on melko uusi ja pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tietoa.
Valkaisukynä 1: sisältävät hyvin pienen määrän karbamidiperoksidia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuote olisi turvallinen päivittäisessä käytössä.
Valkaisukynä 2: sisältävät ainesosia jotka kiinnittyvät hampaan pintaan antaen optisesti valkoisen vaikutelman. Tuote on melko uusi ja pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tietoa.
Valkaiseva suuvesi: tutkimustuloksia on vaikea löytää. Jos tuote sisältää valkaisevaa ainetta sen voi rinnastaa valkaiseviin hammastahnoihin. Lue tuoteseloste ja ota selvää valkaisevan suuveden valkaisevasta ominaisuudesta ja mieti sopiiko se juuri sinulle. Tulee miettiä, kannattaako käyttää monenlaisia valkaisevia tuotteita samanaikaisesti.
Valkaisu hammasvastaanotolla
Hampaiden valkaisun voi tehdä hammasvastaanotolla kevytvalkaisuna, valovalkaisuna tai laservalkaisuna. Tärkeintä tässäkin on se, että hampaat ovat puhtaat ja ehjät. Eikä ole ientulehdusta tai hammaskiveä. Muuten valkaisutuloksesta tulee epätasainen.
Suuhygienisti voi poistaa värjäymiä karkealla pastatahnalla, hohkakivijauheella tai soodapuhdistuksella. Nämä kuluttavat hampaanpintaa eikä niitä suositella tehtäväksi usein.
Tehokkaimpia valkaisutapoja ovat valo- ja laservalkaisut. Siinä hampaan pinnalle levitetyn geelin valkaisutehoa tehostetaan valolla tai laservalolla.
Oikomishoito
Kuvassa on perinteiset oikomisraudat. Rautojen avulla siirretään hampaita niiden omille paikoilleen, sinne missä niiden kuuluisi oikeasti olla.
Oikomiskojeita on paljon erilaisia ja kaikenlaisiin tilanteisiin ja ne suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Kaiken ikäisille voidaan tehdä hampaiden oikomishoitoa mutta kunnallinen hammashoitola hoitaa vain tietyin kriteerein. Toimiva hampaisto ja purenta ei tarvitse täysin rivissä olevia hampaita. Mutta jos purenta toimiakseen hyvin vaatii oikomishoitoa, se kannattaa tehdä. On paljon tilanteita jolloin oikomishoito kannattaa, mutta aina sitä ei kuitenkaan näin hammaslääketieteen näkökulmasta tarvitse.
Oikomishoidon haasteita suun hyvinvoinnille
Hyvin tärkeää kiinteiden oikomiskojeiden kanssa on pitää hyvää huolta hampaiden puhtaudesta ja pestä jokaisen oikomiskiinnikkeen reunat sekä ienraja erinomaisesti.
Myös hampaiden välipintojen ienrajat ovat erittäin tärkeitä: käytä siis silikonista hammastikkua hampaiden välipintojen puhdistukseen joka päivä.
Jos plakkia jää kiinnikkeiden reunoihin, se syövyttää hampaan pintaa tehden siihen alkavaa reikää ja kun kojeet otetaan pois, jokaisessa hampaassa on "neliö" alkavan reikiintymien seurauksena. Jos plakki on aikaansaanut ientulehduksen, on kiinnikkeen ja ikenen välinen hampaan alue vaikea puhdistaa pullistuneen ikenen vuoksi.
(Kuva kirjastani: Textbook and color atlas of traumatic injuries to the teet.)
Suun alueen leikkauksia
Suun alueen, hampaiden ja ikenien sekä leukaluiden leikkauksia tehdään samalla tavalla päivittäin kuin muitakin kirurgisia toimenpiteitä. Tavallisin suun alueen leikkaus on osittain puhjenneen viisaudenhampaan poisto.
Viisaudenhammasleikkaus
Leikkaukset tehdään tarpeen mukaan ja kokonaisterveyttä edistäen. Viisaudenhampaiden leikkauksia tehdään sen vuoksi, että hammas saadaan poistettua hyvässä näköyhteydessä ja hammas saadaan pilkottua niin, että palat on helppo poistaa.
Tarkoituksena on, että leukaluussa oleva ja ikenen alta vain vähän pilkottava hammas saadaan helposti pois niin, että leukaluuta vahingoitetaan mahdollisimman vähän. Alaviisaudenhampaiden kärkien luona leukaluussa menee alaleukaa ja kieltä hermottava hermo, ja usein turvallisin tapa poistaa osittain puhjennut viisaudenhammas on poistaa se helposti näköyhteydessä.
Tavallinen hampaan poisto
Tavallisessa
hampaan poistossa hammas ja ien ensin puudutetaan. Kun puudutus on saanut vaikuttaa hetken ajan, kokeillaan
ikenestä tietynlaisella instrumentilla, että puudutettu alue on varmasti puutunut. On tärkeää tietää tarvitaanko lisää puudutetta ettei poisto tekisi kipeää. Puudutetta voi lisätä myös kesken toimenpiteen. Puudute vie kivun pois, mutta työskentelyn voi tuntea tönimisenä, painamisena, vetämisenä ja ääninä. Vain nukutettuna ei tunne hampaan kohdalla työskentelyä. Kipua ei kuitenkaan saa tuntua.
Vipuja ja pihtejä on paljon erilaisia moneen erilaiseen tilanteeseen ja jokaiselle hammalääkärille omanlaisensa. Jokaiselle hammasryhmälle on omantyyppisensä poistopihti jolloin hampaan nostaminen kuopastaa on helpompaa.
Vipuja on paljon erilaisia joita käytetään erilaisten hampaiden vipuamiseen. Vivulla käännetään hammasta niin, että se irtoaa kuopastaan. Hammas on tiukasti leukaluussa kuopassaan kiinni ja sen irrottaminen voi olla joskus hankalaa. Jos hammas on reikiintynyt ja se on muuttunut heikoksi, se voi murtua kun sitä käsitellään.
Pihdeillä
otetaan hampaasta kiinni niin, että se saadaan nostettua kuopasta pois.
Hammas on liukas eikä siitä saa kunnolla kiinni ilman näitä pihtejä. Ei ole tarkoitus, että hammas putoaisi suuhun. Tärkeää on nähdä ja tarkastaa että hammas on tullut kokonaisuudessaan pois ja onko kuoppaan ehkä jäänyt tulehduskudosta.
Muista huolehtia saamistasi jälkihoito-ohjeista, ne ovat tärkeitä! Syö suositeltuja särkylääkkeitä äläkä käytä muiden lääkkeitä. Lue jälkihoito-ohjeet tarkasti ja jos paranemisesta on kysyttävää, soita rohkeasti hammaslääkärille joka sinua on hoitanut.
(kuva: Textbook and color atlas of traumatic injureis to the teeth)
Röntgenkuvaus
Röntgenkuvia otetaan hampaista ja leukaluusta diagnoosien tekemistä varten. Kuvia ei oteta koskaan turhaan vaan jo laissa määritellään, että röntgenkuvauksiin on aina oltava lääketieteellinen syy. Kuvien ottamisen aikana tulee olla tarkasti kuvan ottajan määrittämissä asennoissa, muuten kuvasta voi tulla huono. Liikkumattomuus takaa sen, että kuvasta tulee tarkka. Jos asento on kuvauksen aikana vääränlainen, kuvasta ei näe kaikkia niitä asioita joita siitä tulee huomioida.
Panoraamatomografia
Tällaisesta isosta koko leukojen röntgenkuvasta näkee nopeasti ja helposti hampaat ja leukaluut kokonaisuudessaan. Myös leukanivelet kuvautuvat. Useimmiten tällainen kuva otetaan viisaudenhampaiden diagnosoimista varten. Tässä kuvassa on vain yläviisaudenhampaat eikä alaviisaudenhampaita ole ole.
Kuva on kuitenkin vain kaksiulotteinen ja tarvittaessa tarkempien diagnoosien tekemistä varten tulee tehdä kolmiulotteinen röntgenkuvaus tai magneettikuvaus.
Tällaisia röntgenkuvia otetaan silloin kun halutaan katsoa tarkemmin hampaiden pintoja hampaiden välistä. Kuvasta näkee helposti onko hampaiden välipinnoilla reikiä tai onko hampaassa oleva paikka tiivis ja ehjä.
Kuvaus voi tuntua epämiellyttävältä hetken ajan kun kuvauslevy laitetaan oikeaan paikkaan ja se koskettaa myös suunpohjaa. Kuva on kuitenkin tärkeä ja nopeasti ohitse joten kannattaa jaksaa sen hetken ajan niin saat lisätietoa suun hyvinvoinnistasi.
Sylkitutkimuksia
Syljestä voi tutkia monenlaisia asioita jotka vaikuttavat suun hyvinvointiin. Syljestä voi myös selvittää muita asioita, esim. dna:n ja käyttääkö huumeita.Esimerkiksi tällaisella yksinkertaisella keinolla voit itse alustavasti selvittää sitä, onko sinulla kuivan suun ongelmaa.
Jos suu tuntuu kuivalta hiekkapaperilta ja on hankalaa puhua ja syödä, voit itse mitata oman leposyljen erityksesi.
Käyt vaikka apteekista hakemassa, tai ehkä sinulla on jo yskänlääkepullosta jäänyt mittakuppi.
Valutat rauhallisessa ja rennossa tilassa, hartiat ja niskat, sekä posket ja huulet rentoina, sylkeä mittakuppiin.
Älä sylje! Istu etukenossa ja anna syljen itsestään valua kuppiin 5 - 15 minuutin ajan.
Jos kuppiin kertyy sylkeä 0,3 ml / minuutissa, leposyljen eritys on normaali. Jos taas sylkeä kertyy kuppiin vain 0,1 - 0,25 ml / minuutissa, sinulla on alentunut syljeneritys.
Tämä kotitesti antaa viitteitä siitä, onko leposyljen eritys vähentynyt, mutta syljen testaamiseen liittyy myös muita testejä jotka tehdään hammasvastaanotolla. Syljen tehtävänä on suojella limakalvoja sekä hampaita ja siksi erilaisia testejä on paljon.
Erilaisia sylkitutkimuksia on monenlaisia
Syljessä on aineita joilla jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä suun hyvinvoinnin hyväksi.
Syljestä
voi mitata esim. streptococcus mutans -bakteerin määrää jolloin saadaan
selville, onko syljessä paljon sitä bakteeria joka aiheuttaa karieksen
hampaisiin. Jos sitä on paljon, tulee kiinnittää erityistä huomiota suun
hyvinvointiin ja päivittäiseen puhdistamiseen.
Syljestä
voi mitata myös mm. puskurikapasiteettia, eli syljen kykyä ylläpitää
suun normaalia pH:ta. Jos tämä kapasiteetti on pieni, hampaat voivat reikiintyä helpommin.